Maanalainen Kuningas

Maan sydämmessä on kasvain
joka hengittää ja mätää
lahonneet ovat juuret ja suonet
kuin tähti se kiertää rataa

multameressä, mustassa veressä
siellä sikiää kihiseviä vuoria
minun edessäni minun kädessäni
niveliä, ulokkeita, kieroja, suoria

on kaikki kiertynyt toistensa päälle
on kaikki yhtä

käyn levolle kostealle nurmelle
pulssin tuntevat sormeni kärjet
sinä löydät sen saman totuuden
jos nyt kuoresi särjet

tahrat ihossa, tahrat lihassa
asukas sokea tässä huuonessa
likaisin henki, saastaisin renki
nousee herraksi herran kuollessa