Ei Kuoleman Arvoinen

Kerran viimeisen nostat katseesi taivaaseen
Auenneet ei portit sen
ei pelastusta sinulle saapunut kai milloinkaan
kuolemaa jäät kaipaamaan
Viimein roikut huora ristillä
niinkuin tahtoi isäsi
Poikansa tapattaa, nähdäkseen kuoleman
jonka luuli voittavan

Yksi jälkeen toisensa kääntävät selkänsä
sinulle kristitty, kirottu ja kielletty
nyt, aina ja iänkaikkiaan
Isku jälkeen toisensa naulat lihan voittavat
puuhun kiinni isketty, ristille ripustettu
odottamaan kuolemaa saapumaan

Vaan saapunut ei kuolema koskaan
noutamaan ei tullut häntä
Kun siunaus muuttuu kiroukseksi
yksinäinen ja ikuinen elämä

Yksi jälkeen toisensa kääntävät selkänsä
sinulle kristitty, kirottu ja kielletty
nyt, aina ja iänkaikkiaan
Isku jälkeen toisensa naulat lihan voittavat
puuhun kiinni isketty, ristille ripustettu
odottamaan kuolemaa saapumaan

Vaan saapunut
ei kuolema
koskaan
noutamaan ei
tullut häntä
Miltä
tuntuukaan tuo
ikuinen elämä?
Miltä tuntuu kun
ei kuole koskaan?
Kunnes märkänevät haavasi
eivät kanna ruumistasi
Makaat juurella ristisi, itket hiljaa itseksesi

Viimeisen rukouksen lausut niin hiljaisen
"Saapuuko kuolema noutamaan minua?"
Kuin linnut haaskalle tykösi saapuvat he
jotka tanssivat ympärilläsi
Kaksitoista oppilastasi
Kuulet laulavan pilkkalaulujaan
hoosianna, sieg heil saatana